Pitkästä aikaa kunnon kouluponin selässä

Moi! Mitäs teille kuuluu? Mulle kuuluu vaihteeksi oikein hyvää ja nyt päätinkin hetkeksi vieroittaa itseni Netflixistä (myönnän addiktoituneeni Bonesiin tossa viikko sitten ja pakko saada noi vikatkin kaudet katottua ennen koulun alkua, can't stop watching), istahtaa sängylle ja kirjoittaa teille postauksen maanantain tiimitunnista. Sain mennä Ripalla, jolla en aikaisemmin ollutkaan mennyt. Myönnän kuitenkin, että olin lähes joka tunti sivusilmällä katsellut ponin menoa ja halusin ehdottomasti sitä kokeilla. Meitä oli tunnilla muutenkin vain kaksi + Sanna, joka opetti selästä käsin. Ja vielä, jos joku haluaa opettaa mun äidin kuvaamaan, niin tänne vaan opettamaan! ;D

Käveltiin alkukäynnit, jonka jälkeen otettiin ohjat käteen ja siirryttiin melkein heti kevyeeseen raviin. Ripan ratsastaminen tuotti heti alussa itselleni paljon ongelmia, koska olen tottunut menemään hevosilla, jotka tarvitsevat vahvan tuen suuhun sekä vahvoja ohjasotteita. Ripa oli edestä kevyt, mutta ongelmia tuotti oma ratsastukseni, koska en osannut tällaista kevyttä ponia ratsastaa sitten ollenkaan, koska jäin todella helposti suuhun kiinni. Sanna jatkuvasti muistutti minua siitä, että ponia pitää ratsastaa kevyellä sekä nopealla kädellä. Ei se helppoa ollut, mutta kyllä se siitä lähti tunnin mittaan sujumaan. Ratsastin kevyessä ravissa voltteja ja loivia kiemurauria pitkille sivuille. Ripa kääntyi hyvin sekä kuunteli istuntaa ja pohkeita oikein mallikkaasti, ei tarvinnut montaa kertaa pyytää ennen kuin poni jo tekikin, mitä siltä pyysin.

Tulimme kevyessä ravissa loivia kiemurauria pitkillä sivuilla molempiin suuntiin ponien alkujumpaksi, jonka jälkeen istuttiin alas satulaan ja alettiin työstämään ravi - käynti siirtymisiä. Tarkoituksena oli ravata joka toinen kirjaimenväli ja kävellä joka toinen. Esimerkiksi ravissa M-C ja käynnissä C-H. Aluksi meillä oli Ripan kanssa pieniä erimielisyyksiä näissä, koska en osannut pyytää ponia oikein ravista käyntiin. Siirtymisissä poni läsähti kokonaan ja oli muutenkin vähän muissa maailmoissa. Sanna tuli kävelemään vierelle ja opetti todella hyvin ja yksityiskohtaisesti, miten niitä siirtymisiä pitäisi ponin kanssa tehdä. Kyllähän me Ripan kanssa saatiin muutama todella hyvä siirtyminen aikaan sen jälkeen, kun itse muistin siirtää ponin ravista käyntiin istunnallani käden sijasta.

Teimme siirtymisiä molempiin suuntiin niin kauan, että ne alkoivat molemmilta ratsukoilta sujumaan. Annettiin ponien kävellä pari kierrosta pitkin ohjin, jonka jälkeen oli seuraavan tehtävän vuoro. Teimme none stoppina lävistäjiä E-M ja H-B, lävistäjillä lisättyä- tai keskiravia. Itse pyrin lisättyyn raviin erittäin huonolla menestyksellä. Unohdin kääntää kulmassa ulkoavuilla, jonka takia Ripa ei kääntynyt tarpeeksi nopeasti ja jäi hieman vinoksi lävistäjälle käännettäessä. Suoristaa en ehtinyt kunnolla, joten ei sitä lisättyä raviakaan sitten saatu aikaiseksi. Moneen kertaan sain yrittää ennen kuin tässä onnistuin, mutta siinä kohdassa, kun muistin kunnolla käyttää ulkoapuja kääntämiseen sekä suoristaa ponin heti lävistäjällä, sain ponista ulos muutaman todella kivan lisätyn ravipätkän. Jes! Nämä on näitä pieniä onnistumisia, joista tulee aina niin voittajafiilis.

Näiden lävistäjien jälkeen annoimme ponien kävellä jälleen muutaman kierroksen, jonka jälkeen oli laukkatyöskentelyn vuoro. Ensimmäinen laukannosto meni niin penkin alle, etten edes saanut laukkaa ylläpidettyä. Ripa teki jonkun komean sivupukin laukannostossa, johon en ollut yhtään varautunut. Tasapainohan minulla siinä meni, joten otin käytiin ja lähdin uudestaan nostamaan. Pukki tuli toisellakin yrittämällä, mutta tällä kertaa päästiin työstämäänkin sitä laukkaa. Itse jännitin aluksi laukkaamista Ripan kanssa, mutta kyllä se siitä sitten lähti sujumaan. Itselläni on kaikista eniten tekemistä laukan kanssa, jonka kyllä huomasi. En osannut istua Ripan laukassa aluksi ollenkaan ja muutenkin kaikki oli vähän hukassa. Muutaman laukkaympyrän jälkeen sain kuitenkin koottua itseni sekä ponin jonkinlaiseen ruotuun eikä se laukassa työstäminen niin kauheaa ollutkaan. Työstin molempiin suuntiin ympyrällä laukkaa ja vielä lopuksi ratsastin muutaman kerran kentän ympäri laukassa.

Ripalla oli todella kiva mennä ja täytyy sanoa, että oli kivaa päästä pitkästä aikaa oikeasti osaavan ponin selkään, jolta vielä kaiken lisäksi löytyy liikettä. Tykkäsin! Itse tottakai olin aluksi hukassa uuden ponin kanssa, mutta kyllä meidän yhteistyö alkoi loppua kohden pelittää paremmin ja tämä on yksi harvoja tunteja, joista jäi itselleni hyvä maku suuhun eikä mikään harmittanut jälkeenpäin. Eikös toikin lasketa jo jonkinlaiseksi saavutukseksi?

Nyt minulla onkin enää neljä päivää lomaa, jonka jälkeen palailen taas pitkän loman jälkeen takaisin koulunpenkille opiskelemaan. En vielä tiedä miten koulu vaikuttaa harrastuksiini tai miten aikani riittää kaikelle, mutta se varmasti selviää nopeasti. Pyrin nyt kuitenkin jatkamaan tiimitunneilla maanantaisin ja perjantaisin sekä kisaamaan aina, kun mahdollisuus tulee. Seuraavat kisat onkin jo tiistaina Tupunalla. Iltakisat tiedossa, joissa menen Artun kanssa Helppo C:1 2000 ohjelman. PSYYK! Olen kyseisellä ponilla mennyt nyt vasta neljä kertaa ja viides kerta on maanantaina, joten paineita on. Tavoitteena olisi saada hyväksytyt prosentit sekä ponille positiivinen kokemus ulkopuolisista kisoista. Onko joku muu tulossa Tupunalle tuolloin kisaamaan/avustamaan/kuvaamaan? :)