Sivut

sunnuntai 14. elokuuta 2016

1, 2, 3... Hyppy!

Moi! Nyt pääsen pitkästä aikaa kirjoittamaan estetunnista postausta, sillä pääsin ensimmäistä kertaa hyppäämään tällä uudella tallilla.  Hyppäsin siis perjantain tunnilla ensimmäistä kertaa Artulla. Tarkoitus oli kokeilla ponin kanssa hyppäämistä sekä katsoa mihin poni pystyy, jottei tuo hyppääminen tulisi ihan puskista Carlin estevalmennuksessa. Täytyy myöntää, ettei tuo hyppääminen nyt niin kauheaa ollut, kunhan alla on poni, joka osaa hommansa. Ratsastajakin selvisi tunnista hengissä eikä edes tipahtanut kertaakaan, joka oli jo itsessään saavutus. Ensi torstaina on sitten Carl Freyn estevalmennus, jota Helmi tulee kuvaamaan, joten saatte hyppykuviakin videoiden sijasta!


Aloitettiin tunti tekemällä kevyessä ravissa pääty-ympyröitä puomien yli. Arttu oli jo tunnin alussa eteenpäin pyrkivä sekä juuri sopivan energinen. Poni kuitenkin kyttäsi minkä ehti kentän aitojen alla olevia kouluaitoja sekä kirjaintolppia (tai mitä ikinä ovatkaan). Poni kyttäsi niitä jatkuvasti eikä sen huomion kääntäminen aidoista takaisin työntekoon ollut mikään helppo homma ollenkaan, mutta kyllä se siitä sitten tunnin kuluessa helpottui. Kerran poni onnistui tekemään laukassa täyskäännöksen säikähdettyään jotain vihreää pikkumiestä tuomarinkopin luona.... Tästä kyyläämisestä ja säikkymisestä huolimatta Arttu ylitti puomit kuuliaisesti ilman ongelmaa. Tultiin puomit myös laukassa ennen kuin aloitettiin hyppääminen. Laukassa Arttu kääntyi vasemmassa kierroksessa erittäin kevyesti pienessäkin tilassa, mutta oikeassa kierroksessa pelkkä laukkaympyrä puomin yli tuotti ongelmia, kuten tuosta ensimmäisestä videosta huomaa.

Hyppääminen aloitettiin ihan tulemalla pientä kavaletin kokoista pystyä, jonka Arttu ylitti kevyesti, vaikka ratsastaja ei osannutkaan suoristaa ennen kavalettia. Näiden pienten hyppyjen jälkeen tultiin ravissa ristikkoa molemmista suunnista, joka todellakin oli pieni, jopa omasta näkökulmastani. Arttu ravasi rennosti ristikkoja kohti ja hyppäsi hyvin eikä yrittänyt rikkoa takaisin raville heti esteen jälkeen. Tämä oli itselleni yllätys, koska olin jotenkin kuvitellut, että Arttu oli laiska esteillä tai jotain. Tultiin myös muutaman kerran laukassa, eikä tämäkään ollut mitenkään vaikeaa. Kevyesti ylittyi ristikko ja ratsastajakin totesi, ettei se hyppääminen ole niin kamalaa.



Ristikoiden jälkeen tulimme ristikko - okseri linjaa vuorotellen. Ensimmäisellä kerralla unohdin ratsastaa ristikolle, jonka seurauksena Arttu kolhaisi ristikon toisen puomin alas ja tuli linjalle liian pitkänä. Okseri ylitettiin erittäin mielenkiintoisella hypyllä tämän seurauksena. Toisella kerralla muistin itse ratsastaa ristikollekin ja linja sujui erittäin hyvin. Sanna päätti tässä kohdassa ottaa ristikon pois ja jättää vain puomin tilalle. Arttu ei kuitenkaan enää tässä kohdassa ymmärtänyt laukkapuomin ideaa, joten puomin yli laukkaamisen sijasta poni päätti ottaa puomin mukaan. Tulin vielä neljännen kerran ilman laukkapuomia, jolloin saatiin siihen mennessä paras hyppy okserille. Okseri oli jotain 50/60cm. Tässä välissä annoin Artun kävellä toista hyppyvuoroamme odotellessa.

Toisella vuorolla okseria nostettiin hieman ja se taisi lopuksi olla jotain 70cm. Arttu laukkasi innoissaan kohti estettä, joka oli sinäänsä hyvä asia, mutta poni laukkasi kuitenkin hieman liikaa eteenpäin eikä pidätteiden läpi saaminen ollut mitään kauhean helppoa. Muutaman kerran Arttu tuli liian matkaa voittavassa laukassa esteelle, jolloin hyppypaikka ei osunut ihan kohdilleen. Arttu kuitenkin yritti parhaansa mukaan räpiköidä esteen yli, vaikka paikka olikin huono. Poni ei kertaakaan tiputtanut okserista puomeja, jes hyvä.




Oli kyllä todella kivaa päästä pitkästä aikaa hyppäämään! Omassa ratsastuksessani ei ole mitään kehuttavaa, mutta yllättynyt olin omasta istunnastani, joka ei selvästikään ole kärsinyt pitkistä hyppytauoista ihan niin paljoa, kuin olisin luullut. En kuitenkaan mikään esteratsastaja siltikään ole, mutta hyppääminen on kuitenkin mukavaa vaihtelua siihen iänikuiseen koulutuuppaamiseen. Täytyy kuitenkin myöntää, että tykkään hyppäämisestä vain niin kauan kuin poni osaa hommansa. Mun hermot eikä taidot ei vaan riitä sellasten hankalien esteponien/hevosten ratsastamiseen ainakaan esteillä. :'D


Loppuun vielä lyhyt selfpromo! Elikkä blogin nykyinen instagram on @eioikotietaonneen. Päivittelen instaa aktiivisesti ja sinne tuleekin meidän kuulumisia useammin kuin blogiin. Nykyään meidän tiimillä on myös oma instagram, joka on @teamlprk. Käykää ihmeessä seuraamassa! Seurailen mielenkiintoisia hevoskäyttäjiä tuttuun tapaan takaisin ja silleen. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita niin asiallisesta kritiikistä postausehdotuksiin. Mukaan saa toki liittää oman blogin osoitteen, jotta pääsen käymään vastavierailulla. :)